Korte sukunimenä

Korte (metsäkorte, peltokorte, järvikorte, suokorte) on yleinen kasvi Suomessa. Niinpä asutusnimenä Korte on ollut tavallinen kortetta kasvavilla paikoilla. Sukunimenä Korte ei ole yleisimpiä, nykyisin Kortteita on Suomessa vajaa 700. Sukunimenä tunnetaan sekä länsi- että itäsuomalainen haara (Mikkonen, P. ja Paikkala, S., Sukunimet. Kustannusosakeyhtiö Otava. Helsinki (2000) s 247). Sukunimien suomentamiskampanjan yhteydessä 1906 Korte-nimisiä tuli lisää.

Kaukolan Kortteet

Käkisalmen linnan sotilasluettelossa mainitaan 1500-luvulla Kortteet. Jussi Korte oli Käkisalmen linnassa tynnyrintekijänä. Linnaan sotilaat olivat yleensä tulleet ruotsalaisten valloittajien mukana muualta Suomesta, ja näiden sotilaiden jälkeläiset muodostivat itäisen Kannaksen suurimmat suvut (Kaukolan historian toimikunta, Kaukola. Kauko-säätiö. Lahti (1953) s 63). Oliko Jussi Korte tai hänen vanhempansa saaneet sukunimen kortekasvista vai ulkoisen olemuksensa (kort) mukaan, ei tiedetä.

Kaukolan Kortteensalmella asui 1613 Olli Korte ja samassa kylässä 1644 Pentti Korte, nämä ilmenevät senaikaisista verotustiedoista. Kaukolan Hessinmäessä Ahoniemen kylässä, joka muuttui koillisosaltaan kirkonkirjoissa Kortesuoksi, syntyi 1704 Mats Gabrielsson Korte. Kortesuon Kortteista seuraava oli 1739 syntynyt Gabriel Korte ja hänen kahdeksasta lapsestaan Mats syntyi 1768. Mats Kortteen vanhin poika oli Gabriel (syntynyt 1789) ja hänen toiseksi vanhin lapsensa sai nimen Nuuti (syntynyt 1814). Nuuti oli antanut kolmannelle pojalleen nimen Nuuti (syntynyt 1852) ja Nuuti Kortteen nuorin poika oli Matti (syntynyt 1899). (Korte, A. ja Korte, L., Kaukolan Kortesuo. Omakirja, Kirja kerrallaan. Helsinki (2004) ss180-190. ISBN 952-91-5747-9). Tämän sivuston ylläpitäjät ovat Matti Kortteen sukuhaaraa.